Karjalan kierros 5. - 8.9.2019 – Matkakertomus

Kirjoittanut ja kuvat Veli-Matti Heikkilä

---

Sukuseuran matka Sortavalaan, Valamon saarelle, Petroskoihin ja Karhumäkeen. Karhumäestä Pinduisin kautta Poventsaan ja sieltä Sta-linin kanavan vartta Aallon tukikohtaan josta edelleen Pirunsaareen. Paluu Petroskoihin, sieltä Lemettiin ja Pitkärantaan. Pitkärannasta Sortavalan, Ruskealan ja Värtsilän kautta paluu Suomeen.

Ruskeala, Sortavala, Valamo sekä nykykarjalaisuuden keskus ja historiallinen Petroskoi sekä Karhumäki... muistelimme sotiemme taistelupaikoilla muutamien suvun miesten ja tunnettujen henkilöiden sota-taivalta.

1. matkapäivä, torstai 5.9.2018

Klo 05.00 Lähdimme matkalle Oulusta. Päivän bussimatkamme reitti: Oulu – Pulkkila - Iisalmi – Niirala – Värtsilä – Ruskeala – Sortavala.

Lounaan nautimme Joensuussa Marjalan ABC:llä. Ruokailun jälkeen tutus-tuimme Marjalassa bunkkerimuseoon joka on pala Salpalinjaa, 1 200 kilo-metrin mittaista talvisodan jälkeen rakennettua linnoitusketjua alkuperäisellä paikallaan. Museon alueella oli esillä kaksi kunnostettua teräsbetonibunkkeria, taistelu- ja yhdyshautaa sekä panssariestekivilinjaa.

Sieltä jatkoimme Niiralan raja-asemalle josta rajamuodollisuuksien jälkeen (n.1,5 h) Venäjän puolella pysähdyimme Kolmas+ myymälä-huoltoasemalla. Autontankkauksen ja rahanvaihdon jälkeen jatkoimme kohti Sortavalaan. Matkalla pysähdyttiin hienolle Ahinkosken näköalapaikalle.

Sortavalassa majoitumme Hotelli Seurahuoneeseen. Illallisen jälkeen oli ohjelmassa vapaata tutustumista kaupungin ydinkeskustaan.

Sortavalan historiassa on paljon Suomen, Venäjän ja Ruotsin historian ja politiikan käännekohtia. Sortavala (ven. ?????????) sijaitsee Laatokan pohjoisrannalla noin 190 kilometriä Petroskoista länteen ja runsaat 30 km Suomen rajasta. Kaupunki on Sortavalan piirin hallinnollinen keskus. Kaupungissa asuu yhteensä vajaat 20 000 asukasta.

2. matkapäivä, perjantai 6.9. 2019

Aamiaisen jälkeen suunnitelman mukaan olisi ollut matka kantosiipialuksella Vanhaan Valamoon. Tuulinen sää siirsi lähtöämme puolen päivän seutuun. Laivamatka kesti n. tunnin.

Valamon suomenkielisen oppaan johdolla tutustuimme pääkirkkoon, veljeshautausmaahan ja Punaiseen skiittaan. Valamon pääkirkko koostuu ylä- ja alakirkosta. Pääkirkon yläkerta on korkea, kauniisti kaartuva temppeli. Matala alakirkko on Valamon luostarin elävin ja tunnelmallisin rukoushuone, ja se on täysin kunnostettu ja jatkuvasti käytössä. Tutustuimme myös Punaiseen Skiittaan. Lounas oli luostarin Trapezassa. Lähtö Valamosta noin klo 15.00. Sortavalassa teimme pienen kaupunkikierroksen.

 

Illaksi ajoimme Petroskoihin. Majoituimme loistokkaaseen Piter Inn-hotelliin aivan Petroskoin rautatieaseman tuntumaan.

Petroskoissa teimme opastetun kaupunkikierroksen, jonka aikana saimme tietää miten, milloin ja miksi kaupunki on perustettu, näimme kaupungin päänähtävyyksiä, Pietari Suuren, Petroskoin perustajan muistopatsaan, Leninin aukion, myöhäisklassisismin tyyliin 1700-luvulla rakennetun kuvernöörin palatsin, Tuntemattoman sotilaan haudan ja ikuise tulen, Kirovin aukion – nk. neljän teatterin aukio. Kerran suomalainen miehitti kaupungin mutta kaupungin tarina Äänislinnana jäi lyhyeksi.

 

3. matkapäivä, lauantai 7.9.2019

Osa matkalaisista jäi lauantain linja-autoretkeltä Petroskoihin viettämään shoppailu- ja kaupunkilomapäivää toisen matkanjohtajan Tapanin johdolla. Me muut lähdimme ajamaan kohti Karhumäkeä.

Karhumäessä pysähdyimme kaupungin lounaispuolen kukkulan puolustuslinjalle, joka käsittää Suomen armeijan vv. 1942-44 kallioihin hakattuja tulikorsuja, juoksuhautoja, siiloja ja panssariestelinjoja (Karhumäen linnoite). Kukkulan päältä saatoimme nähdä Karhumäen keskusta-alueen. Karhumäen rautatieaseman kautta matkasimme pääkatua pitkin Pinduisin ohi kohti Poventsaa. Poventsan sotahistorian ohella tutustuimme Stalinin kanavaan. Tämä Vienanmeren–Itämeren kanava kulkee Äänisestä Vienanmereen. Kanavan vartta matkatessa pohjoiseen pysähdyimme Aallon tukikohdassa ja Pirunsaaren taistelupaikalla. Aallon tukikohdassa nautimme ravitsevan kenttälounaan.

Paluumatkalla Karhumäkeen tutustuimme vaikuttavaan Sandarmohin muistoalueeseen. Metsässä on Stalinin vainojen uhrien teloitus- ja hautapaikat v. 1937 - 38 teloitetulle yli kahdeksalletuhannelle 60:n eri kansallisuuden edustajalle, joista suomalaisia 762.

Petroskoista lähdimme kohti Laatokan rannalla olevaa Pitkärantaa. Matkan varrella tutustuimme Laatokan motteihin Lemetissä, näimme vanhan Suomen rajan sekä idyllisiä karjalaiskyliä. Pitkärannassa yövyimme Laatokan rantahotellissa talvisodan taistelutantereiden Maksima- ja Petäjäsaaren tuntumassa.

 

4. matkapäivä, sunnuntai 8.9.2019

klo 7.00. Aamiaisen jälkeen oli aika pakata ja palata koti-Suomeen. Ennen rajaa tutustuimme Ruskealan marmorilouhokseen ja vanhaan Ruskealan kirkonkylään. Pistäydyimme Ruskealan kauniilla kirkonmäellä, jossa edelleen on näkyvissä vaikuttavan ristikirkon perustukset. Kirkko Herran kukkarossa toimii kahvila. Saatoimme palata aikaan ennen sotia, nähdä Karjalan kunnaiden maisemaan, tuntea sen tuoksuja ja ääniä.

Seuraavana olikin paluu koti-Suomeen Niiralan raja-aseman kautta. Saavuimme Ouluun n. klo 19.00 - 20.00.